Suomalainen tietoyhteiskunta ei voi hyvin. Hälyttäviä merkkejä näkyy kaikkialla.
- Helsinki ja Vantaa joutuvat maksamaan 2-4 miljoonaa toimeentulotuen hakulomakkeista. Hankintaa ei voi kilpailuttaa, koska kunnat ovat toimittajaloukussa.
- Koko terveydenhuollon IT on yksi valtava murheenkryyni, jossa projektit voivat kestää kymmenen vuotta.
- Olemme julkishallinnon järjestelmäintegraatiossa ehkä 10 vuotta Viroa jäljessä, kun 20 vuotta siten olimme yli 10 vuotta edellä.
Vielä 90-luvulla saattoi vakavalla naamalla puhua Suomesta edelläkävijänä sähköisessä hallinnossa ja asioinnissa. Tänään se kuulostaa vitsiltä, ja pikemminkin pitäisi pyrkiä saamaan naapurimaita kiinni.
Emme kuitenkaan elä jäätyneessä helvetissä. Myös muutoksen merkkejä on ilmassa.
- Yhä uusia datasettejä avataan jatkuvasti
- Ketterät kehitysmallit alkavat olla yksityisellä puolella standardi, ja myös julkisen sektorin onnistumistarinoita löytyy
- Kunnatkin kehittävät yhdessä palveluita avoimena lähdekoodina
- Omituiset ”maan tavat” kyseenalaistetaan julkisesti
- Maan hallitus haluaa avata datat
- Helsinki perustaa kaupunginhallituksen jaoston kaivamaan IT-ongelmat esiin.
Rengit lekottelevat pihalla ja isäntä katsoo voimattomana vierestä Eero Järnfeltin maalauksessa vuodelta 1893. 120 vuotta myöhemmin kone tekisi renkien työt, jos softa vaan toimisi oikein.
Hyvä renki on blogi, jolla on tavoite. Me haluamme korjata suomalaisen tietoyhteiskunnan.
Blogi kertoo asioista, jotka IT-hankkeissa ja käytännöissä on vialla, sekä ideoista, miten tilannetta voisi korjata. Puhumme tekniikasta ja puhumme yhteiskunnasta, sillä ongelma on molemmissa, ja se täytyy korjata niissä molemmissa. Puhumme projekteista, hankintajuridiikasta, kommunikaatiosta, markkinataloudesta, hallintokäytännöistä ja toimintakulttuurista, sillä kaikki nämä liittyvät tietoyhteiskuntaan.
Meillä ei ole mitään hopealuotia, joka ratkaisisi kaikki ongelmat. Sellaista ei ole olemassakaan. Mutta olemme vuosien varrella kohdanneet muutamia hyviä ideoita, jotka auttavat eteenpäin:
- Ketterä kehitys saa projektit lähes aina onnistumaan vesiputousta paremmin
- Avoin data luo tilaa uusille yllättäville palveluille
- Avoin koodi on varsinkin julkishallinnossa hyvä tapa välttää toimittajaloukkuja.
- Pilvipalvelut nopeuttavat kehitystä ja mahdollistavat kevyet kokeilut
- Käyttäjälähtöinen suunnittelu tuottaa palveluita, joille on oikeasti käyttöäkin
- Julkisuus ja avoin keskustelu vähentävät korruptiota ja moraalittomia toimintatapoja
Nämä eivät ole valmiita vastauksia, nämä ovat lähtökohtia etsintäretkelle jolle pyydämme sinut mukaan.
Hyvän rengin ylläpidosta vastaa Codento – pienehkö helsinkiläinen ohjelmistoyritys. Mutta vallankumouksia ei tehdä yksin. Siksi kutsummekin mukaan kaikki, jotka ovat samalla asialla. Ei haittaa oletko asiakkaamme, kilpailijamme, tai kuka vain. Toimiva tietoyhteiskunta on meidän kaikkien etu.
Pyydämme, että:
- Tykkäät rengistä Facebookissa tai seuraat meitä Twitterissä
- Kutsut kaverisikin mukaan
- Vinkkaat meille, kun näet jotain, mistä pitäisi kertoa eteenpäin
- Etsit tapoja saada IT-projektit onnistumaan paremmin
- Vaadit kotikunnassasi ja työpaikallasi, että IT-ongelmia ei hyväksytä, vaan ne korjataan.
Hyvään renkiin voi tarjota tekstejä ja ideoita kommentilla, FB:ssä tai vaikka maililla otso.kivekas (at) codento.com. Ei haittaa, vaikka sama teksti olisi jo julkaistu muualla.
Hyvä Renki 
Tule mukaan Virkamiesten avoimeen verkostoon: https://www.facebook.com/groups/Virkamiestenavoinverkosto/
On totta, että viimeisen viidentoista vuoden aikana on munattu paljon. Olen siitä kirjoittanut blogin Telemokat.
Tietoyhteiskunnan kannalta tuhoisinta on se, että serverien sähkönsyötöt on laiminlyöty eli tehty hutiloiden. Asennettiin ehkä yksi UPS ja laajennettiin serveriä jatkojohdoilla ylikuormittaen se. Tätä tekivät tunnetutkin tietotekniikkayritykset. Viimeisin julkisuudessa esiintynyt oli kulttuuriministeriö. Myös Apotti taisi kuulua joukkoon. Tämän pitää jo kuulua menneisyyteen.
Kysymys on väärin aseteltu, ainakin osittain.
http://en.wikipedia.org/wiki/No_Silver_Bullet
Ratkaisut ovat ongelmia.
Silverbulletti oli vahvasti mielessä tuota kirjoittaessa, kuten varmasti huomasitkin.
Mutta miten luit kysymyksen asetelluksi, jos se oli väärin? Itse tavoittelin tekstiin tuollaista täsmällistä kysymyksenasettelua välttävää julistuksellisuutta. Täsmällisempiä ongelmakuvauksia ja ratkaisuehdotuksia on toki luvassa jatkossa, ja olet myös tervetullut niitä kirjoittamaan.
Valtiokonttorissa Valtion IT-palvelukeskuksen sähköisen asioinnin ryhmä yhdessä Suomi.fi-ryhmän kanssa on keväästä alkaen pitänyt blogia hallinnon sähköisten (kansalais)palvelujen kehittämisestä, tiellä olevia kiviä ja kantoja kiertämättä.
http://valtiokonttoriblogi.wordpress.com/
Kandee myös tsekata mitä ovat kumppanikoodarit
Paluuviite: Otso Kivekäs » Kuinka suomalainen tietoyhteiskunta korjataan?
Sain palautetta, että UPS voi mennä yli hilseen monille. Ei kait näin voi olla? Kyllä kaikille asianomaisille kuuluu sen verran yleisesittelyä, että asia on jonkin verran tuttu.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista. Teknologiaa osaamattomat halusivat johtoon kiihkeästi, pitää saada joku humanisti siihen. Ajattelin itsekseni, mistä löytyisi aito piispa, sellainen, joka puhuu palavan pensaan kanssa ja tuo vastaukset kivitauluun hakattuna. Sellainen nimittäin olisi tarvittu.
Eipä tuohon kummoista teknologia olisi tarvittu, vain sellainen, joka ymmärtää vähän sähkön päälle. Nyt sitten toimittiin kuin hölmöläiset kantamalla säkillä valoa ikkunattomaan tupaan. Eli siis mylläämällä softaa tulosta saamatta, se kun on kivaa.
Jatkanpa vielä tätä vilkasta ja kantaaottavaa keskustelua. Tietoyhteiskuntahanke kariutui siis kelvottomiin servereihin, mekaanisiin ominaisuuksiin. Aikoinaan yritin asiaa selventää mutta kun sain vastauksen ”Mikähän äijä sinäkin oikein luulet olevasi”, jätin sikseen. Ajattelin, että kyllä jonkun on tuo keksittävä. Osoittautui, että kenenkään ei tarvinnut keksiä mitään. Kaikki halusivat vain sohlata softan kanssa toisiaan mollaten. Rahaa ja hermoja kului.
Sittemmin sain korjattua puutteita vähitellen, Soneran sähköpostivirus, Espoon toimeentuloturva, poliisi ja Kela ym.
Kun nyt huolehditte siitä, että hitaat ja kaatuilevat serverit karsitaan pois, voitte alkaa alusta softan kanssa touhuamisen. Ehkä tietoyhteiskunta vielä toteutuu.
Vieläköhän täällä joku käy? Lopuksi: Kun tietoyhteiskuntaa alettiin rakentaa, jouduttiin valitsemaan noudatetaanko servereissä sähköturvallisuusmääräyksiä. Päätettiin, että ei noudateta, säästetään siinä. Tämä päätös sinetöi samalla Suomen putoamisen mutasarjaan. Näin pienestä se on joskus kiinni tuo menestyminen.
Tämä päätös johti myös viidentoista vuoden jaksoon, jonka aikana tehtiin miljardien edestä tuottamatonta työtä. Ei tällaista kansantalous monta kertaa kestä, kyllä työllä pitää olla tulos.
Semmonen äijä.
Paluuviite: Kuinka kansallinen palveluväylä pitäisi tehdä | Hyvä Renki
Paluuviite: Kuinka kansallinen palveluväylä tulisi tehdä | Hyvä Renki
Paluuviite: Otso Kivekäs » Kuinka kansallinen palveluväylä tulisi tehdä